Katselin kerran sisareni kanssa televisiosta Hercule Poirotia tai olisiko ollut neiti Marple, Agatha Christien kirjasta kuitenkin. Jutussa esiintyi monia Shakespeare-sitaatteja, joita en tunnistanut lainkaan, oikeastaan ainoa tuntemani Shakespearen lause on Hamletin repliikki ”Ollako vai eikö olla”. Senkin huomasin kuvittaneeni väärin jonkin ristikon pääkuvaan, sillä Hamlet ei kuulemma lausu tätä repliikkiä hautausmaalla pääkalloa pidellessään, kuten olin luullut, vaan jossakin aivan muussa tilanteessa.

Rupesimme miettimään olisiko meillä varastossa jotain muita sitaatteja kuin Shakespearea, ja niitä löytyikin heti runsaasti Vänrikki Stoolista. ”Hyvä pastori, lohtapa nyt!” ”Äl’ yli päästä perhanaa”, ”Se luoti tiesi paikkansa”, ”Tasan ei käy onnen lahjat”.

Kalevalaa en osaa siteerata kovinkaan paljon, vaikka jotain tunnetuimpia kohtia muistankin, kuten Väinämöisen ja Joukahaisen kilpalaulannan, Ainon hukuttautumisen ja hauen leukaluusta tehdyn kanteleen. ”Moni kakku päältä kaunis” oli Kullervon eväsleipä, jonka sisään ilkeä emäntä oli piilottanut kiven. ”Lähteä soitellen sotaan” on myös Kalevalasta, vaikka en muistakaan, kuka sinne lähti, ehkä Lemminkäinen jonka hänen äitinsä joutui sitten keräämään kokoon Tuonelan joesta.

Seitsemästä veljeksestä muistan ainakin sisällön, vaikka en ehkä pysty siteeraamaan sanatarkasti kovin montaa kohtaa. Tiesittekö, että epämääräistä meteliä tarkoittava ”älämölö” on kotoisin Seitsemästä veljeksestä? Kun veljekset ovat taas kerran tappelussa toukolaisten kanssa, heidän avukseen saapuu Tammiston Kyösti niin hurjana, että hänen huutonsa kuulostaa vain epämääräiseltä ääntelyltä ”Ai älämölöö”. Mutta mitä tarkoittaa Eeron lause, jota hän rupeaa veljiään opettaessaan tenttaamaan Juhanilta: ”A, P, C ummee nälkäpuuroo”? Jos joku osaa selittää, niin kertokaa ihmeessä!