Asuntoauto on poiminut viimeiset matkalaisensa. 1300 km valtateitä häämöttää edessä. Muutaman kilometrin päästä löytyy huoltoasema:

“Pelikaani mukaan!”

Ensimmäinen ristikko ratkeaa ennen Jyväskylää.

Seuraava tuottaa jo vaikeuksia, mutta emme lannistu. Hitaasti, mutta varmasti, sanat toisensa jälkeen löytävät paikkansa ja tunnelma on hilpeä. Usvainen Järvi-Suomi näyttää komealta näiden lasien läpi. Matka Kuopioon taittuu rattoisasti kaikkien osallistuessa ristikoiden täyttämiseen. Viallinen eläin? Hmm.. No sehän on susi.

Seuraavan päivän pähkäilemme kohti Raahea. Pitkät sanat tuottavat vaikeuksia, mutta muuten lehti täyttyy mukavassa tahdissa. Puolivälin Baarissa mietimme uusinta mysteeriä: “Usein pastaan”, 15 kirjainta.

Perjantaina sana ratkeaa. Viimeisimmän ateriansa monta päivää sitten syöneenä ihminen tajuaa ruuan päälle. Mehukas kastike kruunaa pastan ja vähän vielä parmesania päälle! Tätä täytyi tottakai juhlistaa syömällä pizzat.

Siitä vielä Ouluun ja sitten kohti kotia. Sunnuntain aamuyöllä melkein valmis Punainen Pelikaani kuumottelee pöydällä vielä viimeisen siirtymän, mutta jääpähän sitä sitten seuraavallekin kerralle!

Kiitos Pelikaani – olet hyvää matkaseuraa!

Death Hawks