Minusta tuli ristikkoriippuvainen tutustuttuani Punaiseen Pelikaaniin joskus vuosituhannen vaihteessa (saattoi olla jo 90-luvulla). Sivu sivulta vaikeutuvat ristikot veivät mukanaan. Tarvitsin kipeästi apua. Löysin parhaan mahdollisen, Ekin Ristisanakirjan vuonna 2002. Siitä tuli vakituinen seuralaiseni ratkoessani ristikoita (myös muita kuin PuPe). Aamukahvilla, pihakeinussa, illalla vuoteessa. Kovia Sanaraamattuni – joksi sen ristin – on kokenut (niin kuin kuvasta näkyy!). Se on auttamatta tullut tiensä päähän. Olisi aika saada uusi, vai mitä?

Rauni Forssasta
(joka saa palkkioksi tästä lyhyestäkin tarinasta MMM Sanaristikot -kirjan, jossa tuo sanasto on tuoreempana)