Kun Pelikaanit aloittivat vuonna 1993, olimme kovan haasteen edessä siksikin, että ristikkotoimitus sijaitsi Helsingissä mutta taitto ja asiakaspalvelu Oulussa. Tietoliikenneyhteydet olivat aivan toista luokkaa kuin nykyisin ja vaikka minulle neuvotteluissa luvattiin, että saan tarkastaa kaikki taitot päätteeltä, sitä ei pitkään aikaan tapahtunut. Näin ollen en ehtinyt nähdä noiden uusien lehtien taittoja valmiina lainkaan. Menin sitten painoon katsomaan. Siellä oli tehty taittoa jo pitkälle eli sivut oli siirretty pelleille painamista varten. Järkytys oli melkoinen. Pelikaanien ykkösnumeroihin Reima Mäkinen piirsi ensimmäiset värilliset tietokoneristikot. Ne oli avattu taittoon väärin, joten jotkut vihjeet ovat hypänneet aivan väärään paikkaan. Jouduin entraamaan yhtä peltiä ja teettämään yhden kokonaan uudelleen, että nuo ristikot olisivat edes jotenkin ratkottavissa. Suuri osa ristikoista oli lähes mustavalkoisia tai siten väritettyjä, että ne oli skannattu eikä ongelmia niiden kanssa ollut. Lehdistä ei tullut fiaskoja.
Hölmöläisten touhultahan tuo vaikuttaa, mutta kyllä siinä hyvään uomaan ajauduttiin. Ekoissa lehdissä oli teksteissä ja muissa kaikenlaisia väärinkäsityksiä ja kustantajan tekemiä omia virityksiä, mutta niistä päästiin eroon seuraavissa numeroissa. Yksi seuraavien vuosien aikana huonosti hoitamamme homma oli palautteen läpikäynti ja siihen reagointi. Ihan aluksi palautelappusia tuli Oulusta hyvin, mutta sitten tahti hidastui ja lopulta lähes loppui. Nyt kun palautteen saa itselle heti ja se käydään läpikin, voidaan parhaassa tapauksessa toimia jo seuraavan numeron yhteydessä. Tämä blogi käsitteleekin nyt kustantaja-aikamme ensimmäisten kuukausien palautetta ja mikä siinä on ollut eniten esillä.
Aikoinaan saimme paljon palautetta siitä, että lehti ilmestyy epävarmasti eli on usein myöhässä, jopa viikkoja. Tämä asia saatiin ojennukseen jo kauan sitten. Jo vuosien ajan on lehti tullut tilaajille joko päivää ennen tai samana päivänä kuin lehtipisteisiin. Tästä lankeaa suurkiitos PunaMustalle, josta löytyy aina venymistä, jos meiltä ei lehti irtoa deadlineen mennessä.
Taitto siirtyi Oulusta Helsinkiin jo kymmenisen vuotta sitten eli enää en voi valittaa, etten pysty näkemään, mitä lehteen tulee. Yritän hyödyntää esteettistä silmää siihen, että lehti näyttäisi ainakin itselleni hyvältä. Toki kompromisseihin on pakko joskus tyytyä. Lehti tsekataan moneen kertaan ja voin syyttää lähinnä itseäni, jos jotain huonoa sinne päästän. Virheetön ei ole kukaan ja niiden pakollisten mokien takia perustimme virhepalvelun, josta onkin tullut paljon positiivista palautetta.
Lehtiuudistuksen yhteydessä yritimme parantaa ulkoasua ja siitä on tullut paljon palautetta, puolesta ja vastaan. Negatiivisissa on ollut pari pääpointtia: sekavuus ja jotkut liian pienet yläosan elementit. Sekavuus on pääosin tarkoittanut uusia tehtävämuotoja ja lisääntyneitä sivuja, joissa on kaksi tehtävää. Tämä on muuttumassa itsestäänkin, mutta paneudumme vielä tarkemmin tähän puoleen.
Suurin kritiikinaihe on ollut sivujen yläosien ahtaus joka suhteessa. Avainsanoille on liian vähän tilaa, tekijänimet ovat liian pienellä ja Punaisessa tähdet ovat liian mitättömiä. Näissä tehtiin jo parannuksia, mutta ne eivät ilmeisesti olleet riittäviä. Rakennamme siis koko yläosat uusiksi. Alkavalla viikolla ilmestyvään Punaiseen uudistus ei ehdi, mutta ensi kuun vaihteen Mustaan se tulee. Passelissa ja Kryptossa tätä samaa ongelmaa ei olekaan.
Ihan ansaitusti jotkut ovat huomauttaneet, että Krypto Pelikaanissa numero 3 ei ollut kuin yksi kymppisana, jolloin palkintojen arvo jäi alle kannessa ilmoitetun tuhannen euron. Tällaiset asiat ovat työn tohinassa joskus vaikeita muistaa hoitaa oikealla hetkellä ja niin asian korjaus ei näy vielä alkavalla viikolla ilmestyvässä lehdessä. Meillä on nyt nämä nettisivut yhteydenpitovälineenä, mutta valitettavasti nämä tavoittavat vain murto-osan ratkojista. Toivottavasti mahdollisimman monen korvaan nyt kantautuu, että nuo puuttuvat 200 euroa arvotaan vielä.
Vaikeusasteista palautteessa puhutaan yllättävän vähän. Toki moni sanoo, ettei pysty vielä Punaisen vaikeimpia ratkomaan, mutta useimmilla on tavoitteena tulla niin hyviksi, että ne vielä nujertuvat. Passelin vaikeustaso on kaikkein vaikein säätää, joten siitä tulee molempiin suuntiin olevia kommentteja, milloin oli tavallista helpompi, milloin vaikeampi.
Pelikaanien tämänhetkinen paperi on ollut puheenaiheena sanaristikot.netissä ja myös monissa viesteissä. Tähän tullaan nyt todella paneutumaan eikä sitä voi tehdä hätiköiden, sillä näin isoissa muutoksissa on aina myös kärsijöitä. Lupaan siis, että syyskesällä asiassa tehdään ratkaisuja.
Suurin valituksen aihe kautta aikojen on ollut Pelikaanien asiakaspalvelu. Lukuisat asiakkaat ovat sanoneet, että numerossa ei vastata tai se on varattu ja läpipääsy on mahdotonta. Yksi moitteen aihe on myös ollut epäkohtelias palvelu. Asiakaspalvelun puolelta kaikki tämä kritiikki on aina kumottu. Ottaessamme kustantamisen haltuun päätimme, että puhelut hoidetaan kohteliaasti ja palvelualttiisti, siis asiakasmyönteisesti. Soitamme takaisin asiakkaalle aina tarvittaessa ja muutokset kirjataan asiakasluetteloon välittömästi. Hyvä palvelu jää helposti ilman ansaitsemaansa kunniaa, siksipä seuraava viesti ilahduttikin kovasti: ”Hei. Olen saanut teiltä todella hyvää asiakaspalvelua (esim. tänään tuli ilmaiset lehdet tilauksen alkaessa hieman viiveellä). Tuntuu että teette työtänne innolla ja motivoituneesti. Pelikaani-ristikot ovat parhaita ja toivon teille hyvää jatkoa. Yst. terv. T. P. Riihimäki.”
Olemme tehneet töitä näiden lehtien eteen jo 20 vuotta aivan sikana, toivottavasti saamme tehdä toisetkin 20 vuotta.