Kirjoitin eilen sanaris.fi-sivustolle ajatuksia yhtiömme menneestä vuodesta ja vähän tulevastakin. En ala toistella niitä asioita, mutta ehkä yritän tässä antaa koko kuvan ristikontekoprosessista. Otsikosta muuten sen verran, että vaikka pidän tosi paljon Irinan tuotannosta, tuon kappaleen erityisen hienouden huomasin vasta, kun Laura Voutilainen esitti sen Vain elämää -ohjelmassa. Sävellyksen on tehnyt Irina bändeineen ja sanat bändin jäsen Antti Pitkäjärvi.

Laadin tämän kirjoittamisen aamuna eli jouluaatonaatonaattona aukeaman ristikon Seura-lehteen 3/2019. Olin valinnut siihen valokuvan, jonka nappasin ohikiitävänä hetkenä Martinlaaksossa viikkoa ennen. Kuvasta tuli neljä lausetta laitoihin yltäen. Isossa ristikossa tämä ei rajoita kovin paljon, joten lähdin katselemaan, minne voisi sijoittaa mukavaa pitkää sanastoa. Päätin kuitenkin ensin koettaa ääkkösvoittoisuutta ja kuvan alta vasemmasta laidasta se muutaman minuutin kokeilun jälkeen alkoi hahmottua. Sitten lähdin katsomaan jatkorakennetta ja sitä, mihin saisi mukavasti pitkiä ristikoissa harvinaisia sanoja. Muutamassa kohdassa kävi laatijan tuuri eli joku kohta loksahti siten, ettei alkuun meinannut uskoa sen menevän läpi sillä yrittämällä. Alussa asettamani neljä lausetta jäivät täysin ennalleen, vaikka yhdessä meinasi kaksi viimeistä kirjainta muuttua. Lauseet sijaitsevat mukavasti tasavälein ja menevät siis laitoihin asti. Sellainen harmonia miellyttää ainakin niiden laatijaa, ehkä joitakin ratkojiakin.

Yllä oleva tai mikään muukaan sanallinen kuvailu ei valitettavasti taida antaa ratkojalle koko kuvaa siitä, miten laatimus syntyy. Tähän ristikkoon tuli useampi itseäni riemastuttava pitkä sana, parhaimpana tosielämään hyvin läheisesti liittyvä 21-kirjaiminen. Yksi sellainen näkyy kotini ikkunasta! Pyrin koko hommassa siihen, että ristikosta tulisi hyväsanainen ja semmoinen, että se erottuu massasta positiivisesti. Sanaris Oy ja Pelikaani-ristikot ovat aina olleet liukuhihnaristikoiden pahimpia vastustajia. Meiltä voi saada ristikon lyhyellä varoitusajalla, mutta sitä ei hutaista kokoon kuluneista aineksista. Ristikkoon otetaan teema tilauksen mukaan ja loppu toteutetaan mahdollisimman mielenkiintoisesti.

Entäpä ulkoasu? Useimmilla ristikkopiirtäjillä kaikki ristikot näyttävät päällisin puolin samoilta ja piirrokset – jopa pääkuvat – otetaan kuvapankeista. Osaava toteuttaja piirtää itse ja tekee ristikosta tilaajan näköisen. Hän saattaa ottaa pohjaksi pääkuvan antaman värimaailman tai tilaavan yrityksen ulkoisen tyylin ja ehkä heidän käyttämänsä fontinkin siellä täällä, vaikka perusfontti tuleekin aina piirtäjältä itseltään. Tilaajan toiveet otetaan tietenkin huomioon. Tässä samaisessa Seura-lehdessä tehtiinkin aikoinaan muutos toimituksen aloitteesta. He halusivat vähemmän väriä! Reima Mäkisen toteuttamissa ristikoissa oli liikaa värillisiä vihjesanoja, jotka tehtiin eri väreillä, joten joskus ne menivät vaikeiksi hahmottaa. Pienet vihjetekstit on Reima siitä lähtien tehnyt mustalla. Kieltämättä se toimii näin paremmin. Kiitos lukijoille, jotka tästä huomauttivat!

Vihjeitä en tuohon Seuran ristikkoon vielä ole tehnyt. Tuonkaltaisesta laatimuksesta tulee helpoillakin vihjeillä “mukavan helpohko”. Mukaan on päässyt kaikkiaan kahtakymmentäneljää eri aakkosta. Kaikki ovat yleistiedon sanoissa. Muutenkin kun tuota nyt silmäilen, niin mukana ei ole oikeastaan yhtään selkeää fakkisanaa. On siellä pari sanaa, joita näkee enää lähinnä ristikoissa, mutta ne eivät ole mitään mitättömiä asioita. Lyhenteitä karsastavalle siellä on yksi, oikeastaan kaksi ja tavallaan kolmekin lyhennettä. Se kuulostaa pahemmalta kuin mitä on, ristikossa kun on peräti 232 sanaa ja niiden keskipituus on 5,6. Alku- tai loppupiiloja ei ole.

Tämäkin ristikko tarkastetaan monessa vaiheessa. Ensimmäinen tsekkaus- ja korjausvaihe on jo takana. Nikon virittämä ohjelma löysi sanoista samankaltaisuuksia ja kaksi sanaa tuplana, jotka korjasin ja Nikon kone totesi, että nyt kelpaa. Ainoa edes kevyesti samanlainen sana on substantiivi, josta johdetun verbin tekemismuodon monikko on mukana, ne olivat hankalissa paikoissa. Kuvaristikoissa lopullisen tarkastuksen tekee ihminen, Liisa nimeltään, mutta kryptot Nikon kone tsekkaa nykyisin todella hyvin. Ihmisen tarkastaessa krypton siihen jää paljon herkemmin joku virhe, ellei hän ole todella tarkka. Virhepalvelustammekin voi todeta, että Krypto Pelikaanin virheet ovat olleet viime aikoina vähissä.

Seuraan ja sen Super Ristikot ja Sudokut -oheistuotteeseen tekevät myös Sami Hämäläisen Auriferan laatijat sekä Veijo Wirén Veijon kirjoista. Tämä Seuran Suurnuotta on ollut aikoinaan Heikki Kalpan ja oppipoikansa Seppo Jokikokon heiniä. Hetken aikaa sitä laati Sami. Olin neuvotellut sen tekemisestä aiemminkin. Sitten Seuran silloinen päätoimittaja Saija Hakoniemi halusi ehdottomasti Sanaris Oy:n sitä tekemään toteamalla syyksi lyhyesti: “Oot brändi!”

Rauhaisaa joulua ja mahtavaa uutta vuotta teille kaikille!

P.S. Tässä vielä vähän joulumieltä, ristikkoisiksi muunnettuja joululauluja vuodelta 2006 osoitteesta sanaristikot.net. Jotkut pienet yksityiskohdat liittyvät tuohon 12 vuotta sitten olleeseen ajankohtaan, mutta esim. Vuoden vaikein osuu siten hyvin, että IS:ssä on tänä jouluna Antti Viitamäen kovis.

---

Vuoden vaikein (Joulupuu on rakennettu)
(trad./Schönemann/Vuokila)

Vaikeinta on pakerrettu,
kulma ehkä valmiina.
Ristikkoa kumitettu,
poistettu on sanoja.

Ristikko se tyhjin ruuduin
yhä loistaa tyhjyyttään.
Vihjeet, joiden ääreen puuduin,
ovat siinä vierellään.

Kaipaan sulta, Viitamäki,
vihjeen jokaikisen.
Kun sä tulit, sen jo näki,
sä viet ja mä vikisen.

Tullessasi toit sä ahaa-
elämykset lukuiset,
100 euroo puhdast’ rahaa,
jopa joulun tuhannet.

Anna, IS, onnen mulle
jälleen loistaa posaani.
Ei se tänne taaskaan tulle,
tyydyn tähän osaani.

---

Kun joulu on/off (Kun joulu on)
(Otto Kotilainen/Alpo Noponen/Anto Vuokilainen)

Kun Maas on järvi ja järjet jäässä
ja Atta jumala Auringon.
Kun Attu pitkän on matkan päässä
ja saitti autio lauluton.
On viti satanut talvisäässä,
kun joulu on, kun joulu off.

En avokasta, siis kenkää muista,
en tunne Pakkasen Attea.
Ei raki valu se lasten suista,
on tylsä juoda myös lattea.
Ja haot irtaantuu joulupuista,
kun joulu on, kun joulu off.

On tuttu rakkula kysta kyllä,
mut mikä onkaan se tuumori?
On tanu, talaari, Atair yllä,
mut missä ristikon huumori?
Siks islam ratkaisu kristityllä,
kun joulu on, kun joulu off.

---

Ristikkohon käypi astalot (Reippahasti käypi askelet)
(Emmy K./Eggy V.)

Ristikkohon käypi astalot
sekä muutkin sanat huonohkot.
Fakit peittyy kääröihin,
ukset sekaan pantihin.
Vaan on hauska sentään!

Amatööri läksi innoissaan
kuvaristikon sen ratkontaan.
Latva saikin sanan kaks,
muuttunut ei paremmaks.
”Risut laatijalle!”

Kunhan julkaistaan se ratkaisu,
siiville on kelpo katkaisu.
”Ken on Aili Runne, hä?
Häntäkään en tunne mä.
Vanha jouluakka?”

Ratkoja nyt huutaa: “Oi, oi, oi!”
Kohta kiitos riemuin soi, soi, soi.
Juhlivahan tää nyt on,
sepposeura verraton,
ensin Nurmen Veikon!

Päättyy juhlavuosi, vaikk’ ei sois,
Esitteetkin viedään pois, pois, pois.
Ensi vuonna tässä nyt
ässämmät ja näyttelyt.
Ei voi toivo pettää!