Tätä julkistettaessa on tasan sata vuotta ensimmäisen sanaristikon julkaisemisesta. New York World -lehdessä olleen ristikon laati Arthur Wynne. Suomeen ristikko rantautui 1925. Kaikkialla on voittokulku jatkunut siitä alkaen eikä loppua näy. Usein toistettu mielenkiintoinen fakta on, että Suomessa vuodesta 1955 valta-aseman ottanut kuvaristikko on liki tuntematon lähes kaikkialla muualla.
Ensimmäinen oma ristikkoni julkaistiin noin 43 vuotta sitten. Vasta vajaan vuoden olen ollut itsekin julkaisija/kustantaja. Se on ollut rankkaa mutta mielenkiintoista aikaa. Vielä on näkemättä, onko minussa ja yhtiökumppaneissani ainesta alan tälle sektorille. Se kun ei riitä, että tekee hyviä lehtiä.
Tässä vuodenvaihteessa teimme taas muutoksia, vaikka lehtien iso uudistus oli vasta takana. Totesimme, että 20-sivuisen lehden kustantaminen nykyisillä volyymeilla parin euron hinnalla ei ole missään suhteessa mielekästä. Siksi Passeli muuttuu 36-sivuiseksi aivan ainutlaatuiseksi tehtäväpaketiksi. Sellaista erikoistehtäväkokoelmaa, joka sen väliin 16-sivuisena levittäytyy, ei ole saatavissa muualta. Uskon sen tuovan lehden asiakkaille huomattavaa lisäarvoa.
Vanhimmat lehtemme Musta ja Punainen Pelikaani pysyvät ennallaan. Mustan levikki on käsittämättömän alhainen sen laatuun nähden. En kuitenkaan näe, että helppoa lehteä olisi mitään järkeä lopettaa, Mustaa on mukava tehdä ja sillä on kuitenkin iso joukko fanaattisia kannattajia. Muutkin heidän kaltaisensa pitäisi vain jotenkin saada Mustan taikapiiriin. Punaisen Pelikaanin 52-sivuisen juhlanumeron kohdalla huomattiin, että siinä oli monelle jo liian suuri annos visaista ratkottavaa kahden kuukaudelle ajalle, niin vaihtelevaa ja laadukasta kuin se olikin. Punaisella on vakaa asema Suomen visaisimpana ja kohtuullisesti menestyvänä lehtenä, mutta sen perustana on työtään rakastava laatijakunta, joka on valmis panemaan aikaansa noiden visaisimpienkin tekoon enemmän kuin rahallinen palkkio edellyttäisi. Ratkojilta saatu palaute on useimmille tärkeämpi kuin maallinen mammona.
Passelin ohella muuttuu siis Krypto Pelikaani. Ilmestymiskerrat lisääntyvät kahdeksasta kahteentoista per ajastaika. Tätä on laajalti toivottu ja se tuntui taloudellisesti mielekkäältä.
Mitä tekee otsikossa Jenni Vartiaisen ja Vesku Loirin tuore duettokappale? Noh, se tuntuu olevan asia, johon kulminoituu ei-kovimpien-fanien kulutuskäyttäytyminen. Kuulin alkuviikosta eräällä kuntosalilla keskustelun, joka osui tähän jo silloin suunnittelemaani blogitekstiin tosielämän esimerkiksi. Miehet puhuivat siitä, kuinka kannattaa jotain tilata. ”Kun tarjouskausi on ohi, ei siinä kauan mene, kun saa taas soiton ja tarjotaan hyvää jatkosopimusta.” ”Juu, en minäkään koskaan tilaa mitään täyteen hintaan, väkisin tuppaavat uuden tarjouksen, kun vähän näyttelee vastahakoista.”
Minua itseäni on erityisesti harmittanut se, että jos olen hyvä asiakas, maksan usein enemmän kuin huono. Kun saan joskus soittoja ja vastaan ei, sitten annetaan esim. lisäkuukausi ilmaiseksi ja tiukassa paikassa vielä jotain muutakin. Yleensä ihan periaatteesta en suostu tällaiseen.
Pelikaaneja on edellinen kustantaja tarjonnut jossain lehdessä kuusi numeroa seitsemällä eurolla. Tällaisella tarjouksella ei ole mitään muuta tarkoitusta kuin saada ihmisiä nalkkiin, siis löytää paljon uusia pitkäaikaisia asiakkaita. Nyt kuitenkin tällaisten tilausten peruutuksia tulee päivittäin. Lisäksi kysellään, koska mahtaa tulla seuraava vastaava tarjous, että kannattaisi taas tilata.
Teimme radikaalin päätöksen lopettaa kaikki tutustumistarjoukset. Yhden numeron voi edelleen tilata edullisesti, mutta pitkään voimassa olleet vajaan vuoden aloitustarjouskaudet jäivät historiaan. Mikä vielä mainitsematon seikka oli suurin syy tähän päätökseen? Nykyiset asiakkaat! Normaalitilaushinnan maksajat ovat ilmaisseet laajasti, että ei ole mukavaa, kun he maksavat enemmän kuin jotkut toiset. Meille ehdottomasti tärkeimpiä ovat uskolliset asiakkaat. Lähes kaikki pitkäaikaiset tilauksemme perustuvat lehtien kunnioitukseen, pitäähän meidän silloin vastavuoroisesti kunnioittaa näitä fanejamme.
Fanin kirjoittama vilpittömän oloinen kehu vastauksen yhteydessä onkin aina kohokohta arkisen puurtamisen keskellä.