Olen nyt pari viikkoa totutellut olemaan eläkkeellä enkä oikein ole vielä tottunut. Puuhaa on kyllä helppo keksiä, käsitöitä ainakin on vaikka kuinka ja lyhyt matka kirjastoon, mutta mielen taustalla on koko ajan tunne että pitäisi oikeastaan ryhtyä johonkin varsinaiseen työhön. Sitten taas hämmästyn kun huomaan ettei tarvitsekaan, ei ainakaan tänään. Menee näköjään jonkin aikaa ennen kuin saan aivot ohjelmoiduksi uudestaan. Ehkä juttu on yksinkertaisempi niille jotka jäävät eläkkeelle jostakin normaalista työpaikasta, mutta minä olen vuodesta 1985 saakka tehnyt töitä kotona ja koti ja työpaikka ovat niin sekoittuneet toisiinsa, että eroa on vaikea tajuta.

Nyt kun aikaa riittää paremmin ristikoiden ratkomiseenkin eikä pelkkään laatimiseen, otin esille vuoden takaisen Sanaseppo-lehden, joka oli aikoinaan jäänyt ratkomatta. Yhdellä sivulla tapasin monta tuttua ristikkokuuluisuutta vihjeinä ja ratkaisuina, mukana olivat esimerkiksi Untamo Utrio, Elis Ask, Lois Lane ja Gunde Svan. Tämän ristikon laatija oli sentään selvinnyt ilman Tea Istaa, minä en ole siinä kovinkaan usein onnistunut.

Tietenkin ristikon laatija toivoo, että selviäisi mahdollisimman vähillä vakiokuuluisuuksilla, joille on usein vaikea keksiä muuta vihjettäkään kuin kaikkein ilmiselvin, mutta ei niille voi mitään, väkisin ainakin muutama tunkee mukaan. Kuuluisuudenkin laita on joskus vähän niin ja näin. Kerran äitini ratkoi ristikkoa ja syntyi seuraava keskustelu:
Äiti: Kuka on Vendelkråka?
Minä: En minä vaan tiedä, en ole kuullutkaan.
Äiti: Tämä on sinun laatimasi ristikko!
Niinhän se olikin, ja totesin että olin löytänyt Ottar Vendelkråkan jostakin hakuteoksesta ja sitten unohtanut saman tien, niin että hän kuulosti ihan tuntemattomalta kuuluisuudelta.

Vielä hassumpi tapaus sattui kerran, kun laadinnassa oli viimeinen nurkka menossa ja kaikki olisi ollut muuten selvää, mutta yhdessä kohdassa oli kirjainyhdistelmä, joka ei mielestäni tarkoittanut mitään, ja tämä merkitsi sitä että muitakin sanoja pitäisi vielä muuttaa. Viimeinen nurkka on ainakin minusta laadinnan vaikein kohta ja usein siitä tulee myös huonoin, ilmeisesti ainakin tässä tapauksessa kävi niin. Katsoin ihan kurillani jostain hakuteoksesta tämän merkityksettömältä näyttävän kirjainyhdistelmän ja eikös se vain löytynytkin, se oli Kilimanjaron korkein huippu! Kuinkahan moni ratkoja sen mahtoi tietää, mutta ei siinä ainakaan ollut piilokirjaimia joten todennäköisesti he saivat kuitenkin ristikon ratkotuksi ja sitten ehkä manailivat laatijaa, joka sijoittaa tällaisia tuntemattomia paikannimiä ristikkoon. Ei minulla itsellänikään ole enää minkäänlaista muistikuvaa siitä, mikä se Kilimanjaron korkein huippu oli, joten en tunnistaisi sitä jos se tulisi jossain muussa ristikossa vastaan.