Markus Kajo ehdotti jossain pakinassaan, että kaikki kauppaan tulevat pakkaukset sohlotestattaisiin, toisin sanoen jonkun sohlon annettaisiin yrittää niiden avaamista. Hän kertoi, että kun hän yrittää avata pakkausta repäisynauhan avulla, kuuluu ”räsh” ja nauha katkeaa. Aivan samoin käy minullekin, jos yleensä saan repäisynauhasta otteen. Yleensä raavin sitä turhaan ja sitten on jo haettava sakset tai muita teräaseita. Viimeisin sohlotestaamaton tuote oli pippurimylly, jossa oli pyörivä muoviosa ja toinen joka ei pyörinyt, ja jossain näiden keskellä oli sinetti joka olisi pitänyt poistaa kuten purkin etiketissä neuvottiin, mutta ei neuvottu miten siihen päästään käsiksi. Piti soittaa avuksi henkilö, joka oli suositellut minulle pippurimyllyä ja on muutenkin vähemmän sohlo kuin minä. Se pyörimätön muoviosa pyöri sittenkin, ilmeisesti en ollut uskaltanut vääntää sitä tarpeeksi kovaa koska pelkäsin hajottavani koko myllyn. Keksipaketit ja muut pahvipakkaukset, joita ei tarvitse varoa, ovat sentään helpompia. Repäisen vain jostakin reunasta ja sitten vasta huomaan aivan toisella puolella pakettia tekstin: ”Avataan tästä”.

Vielä toivottomampi esine sohlon käyttäjän kannalta oli uusi puhelin, joka ei edes ollut mikään älypuhelin, vaan ihan perusluuri. Vanha kännykkäni oli tullut tiensä päähän oltuaan minulla käytössä kaksitoista vuotta, joten sen ja nykyisten kännyköiden välillä oli jo ehtinyt tapahtua monta muutosta, vaikka valmistaja oli sama. Myyjä kyllä näytti kaupassa miten uusi puhelin toimii, mutta enhän minä sitä ehtinyt yhdellä nopealla näyttämisellä edes kunnolla tajuta, saati että olisin onnistunut painamaan mieleeni mitään. En tosin kauheasti yrittänytkään, koska edellisen puhelimen mukana oli tullut yksityiskohtainen käyttöohjekirjanen, josta pystyi katsomaan tietoja sitä mukaa kuin ne unohtuivat. Luulin, että voisin tehdä nyt samoin, mutta uuden puhelinen käyttöohje oli hyvin lyhyt ja ylimalkainen eikä sisältänyt edes sitä tietoa, että nuolinäppäimet eivät enää olekaan nuolen näköisiä, vaan ison neliön ympärillä olevia kapeita reunoja. En myöskään älynnyt, että kaareva viiva oli puhelinluurin kuva, vaikka kyllä se sitten näytti luurilta kun sen tiesi. Mutta mitä ratkojat sanoisivat laatijan ajatuksenjuoksusta, jos piirtäisin vihjeeksi neliön ja sen ympärille reunat ja odottaisin vastaukseksi NUOLET, tai edes SUUNNAT? Jos ristikoiden vihjekuvat ovat joskus kovin arvoituksellisia, niin puhelimen suunnittelijat ajattelevat vielä arvoituksellisemmin.