Taas kolahti Pelikaaneista tuorein Musta postiluukusta. Päätoimittajan sanaileman pääkirjoituksen lukemisen jälkeen onkin aika hypätä aluksi takasivulle Malojen piilokirjaimettoman kimppuun. Siinä kuluukin oiva tovi lievähkösti kovemman haasteen edessä muuhun lehteen nähden. Seuraavaksi tavuristikoiden pariin… Näinhän se alkaisi tavallisesti.

Tällä kertaa kuitenkin Pelikaanin ulkoasu onkin näköjään uudistunut! Ratkontajärjestykseni poikkeaa tällä kertaa tavanomaisesta. Kansi saa toimia alkupalana jopa ennen pääkirjoituksen lukemista. Poikkeavan ratkontajärjestyksen lisäksi käytän lyijykynän sijaan tällä kertaa kuulakärkikynää ruutujen täyttämiseen. Se ei salli niinkään virheitä tehtäväksi siten, että se ei näkyisi lopputuloksen ulkoasussa. Täytyy siis olla tarkkana.

Ennen takasivulle siirtymistä otan tuntumaa ratkontaan ratkomalla ensimmäisellä sivulla sijaitsevan Ekin seppoilun tuloksen, josta siis tavallisesti en aloita. Sen täytyttyä mielenkiintoni herää uuden ulkoasun osalta. Uusi ulkoasu innostaa selaamaan lehteä enemmänkin, mitä kaikkea toimitus onkaan keksinyt ratkojien iloksi tai pään menoksi? Kokonaisuus vaikuttaa ihan mielekkäältä, eikä näytä siltä, että liian jyrkkiä muutoksia olisi tapahtunut totuttuun, eli siis pään menoa ei niinkään ole luvassa?

Tuli takasivukin täytetyksi, ja pari muuta tehtävää, ja jäi hyvä maku näin ensituntumalta taas kerran uudistuneesta ilmeestä huolimatta! On aika siirtyä muiden harrastusten pariin, ja jättää lehti käden ulottuville odottamaan seuraavaa ratkontakertaa. Ja seuraava pyrähdyshän Pelikaanin maailmaan on taas pian!

Jere, Turku