Uusi ristikkolehti kolahtaa postilaatikkoon. Jippii, kerrankin aikaa ratkoa, kun Joulu kuluu yksin. Varmaan saan lehden kaikki vaikeimmatkin täytettyä oikein, tai ainakin omasta mielestä… No, ekaksi 200 egeä tarjoavat aukeamat ja niistä se vaikeampi ensiksi. Vuokilan laadinta ei ollutkaan erityisen hankala tällä kertaa, ratkesi kohtuullisen helposti. Sitten takasivun Pitkälän kimppuun. Ensin kauhistus, noin pitkiä sanoja eikä kokemuksen mukaan rangistäkään ole apua näihin Tonin kamaluuksiin. No, ratkonta lähti kuitenkin liikkeelle aika helposti luoteiskulmauksesta jonne Tapparafani asettui istumaan kaukalon laidalle muutaman kumppanin kanssa. Mutta aika yksinäisiksi jäivät katsomossa. Välillä helpompia alkupäästä. Pihlajamäen keskis, niin somat hanhet kulkemassa ristikon kuvituksena. Näistä olen aina pitänyt, eikä tämäkään tuottanut pettymystä. Helposti ratkesi ja uskon myös oikein. Sitten taas Tonin kimppuun. Sitkeä tuijotus tuotti tulosta, lähes puolet ratkesi kun keksin muutaman vierasperäisiä kirjaimia sisältävän sanan. Ei tarvinnut nakella perintöastioita seinille! Nyt oli usko palautunut kuitenkin onnettomaan ratkojaan. Sitten muiden kovisten pariin. Hakonen tarjoaa aina oivalluksekkaan laadinnan ja tällä kertaa ratkoin sen, muistaakseni, yhdellä istumalla. Ei se helppo ollut, mutta tyylinsä on tullut jo kohtalaisen tutuksi. Sitten Viitamäki. Alakerta melkoisen helposti aukeava, mutta pääkuvan viereinen alue vaati toisenkin, jos kolmannenkin katsastamisen ennen avautumistaan. Tämä laatija on itselleni aika outo, mutta selville vesille tässäkin uitiin. Uskon vahvistukseksi seuraavaksi Pitkälän kakstähtinen, jossa oli aika metka pääkuvien jekku. Sen avautuminen avitti ratkaisevasti koko ristikon avautumiseen. Ei paha eikä kamala, vaan leppoisasti ratkottavissa tunarillekin. Ja vielä viimeisen kerran sen pahiksen kimppuun, josko nyt selviäisi herran aivoitukset. Keskeltä vasemmalle alas vielä avautui, vaan oikea reuna oli neljänneksen vajaa. Kerrankin renki tarjosi apua jos Lepakkonakin on Siippa, tiedä häntä, mutta oli sen verran kumma sana, että ajattelin sen sopivan myäs laatijan ajatukseen. No siihen ne ‘varmat’ tiedot sitten loppuivatkin, arvuuttelin moniakin sanoja sinne, mutta mikään ei tuntunut natsaavan vihjeeseen ja risteäviin tarpeeksi hyvin… Sitten laskin tyhjät ruudut ja löysin niitä vielä kolmisenkymmentä… Nyt loppui into, kun uusi lehti tuli eikä siinä ole Herra Kamaluuden laadintaa ainuttakaan. Jospa tämä uusi lehti antaisi onnen ja täyttyisi kokonaan jonkun voitonkin kera!

Terveisin
Tunari