Et voi tulla rajan taa

Ristikkolehtien avustajakunnat ovat muotoutuneet vuosikymmenten varrella mielenkiintoisin kääntein. Kun olen ollut mukana yli 40 vuotta, olen nähnyt ja kuullut kaikenlaista.

Kun aloitin laatijan urani 70-luvun alussa, pääsin kahden kustantajan leiriin, Kustannus Oy Ristikoihin (nykyinen Sanoma Magazines Finlandin lehtiperhe on sitä perua) ja Iisakin Julkaisuihin (kuuluvat tällä hetkellä Kolmiokirjan lehtiin). Toteutin silloin ristikkoni siirtokirjaimilla, mikä oli työlästä ja kallista. Siirryin vähän myöhemmin tekstaukseen, jolloin Kustannus Oy Ristikot toivoi minun palaavan siirtokirjaimiin. Jotenkin intoni tehdä sinne laski, kun palkkiokin oli selvästi Iisakkia pienempi, joten se jäi taakse.

Vuonna 1978 tarjosin pari ristikkoa Ruutukolmiolle (nykyisin Kolmiokirjaa sekin), koska en tiennyt, että laatijoilla oli rajoituksia, olinhan vapaaehtoisesti jättänyt Kustannus Oy Ristikot. Ne julkaistiin. Tässä vaiheessa asian jyrkkyys selvisi, koska Iisakki ilmoitti, että se on joko tai. Ei minulla ollut vaikeuksia valita Iisakkia, se maksoi selvästi paremmin, oli minulle kuin koti ja myös lehtien arvostetuinta kermaa. Pekka Joutsi oli ainoa, joka sai tehdä kahteen paikkaan. Pekan laadun tuntien ymmärsin ja hyväksyin tuon tilanteen ja niin kai muutkin tekivät, kun siitä en koskaan missään pahaa sanaa kuullut.

Joskus 80-luvun alkupuolella Lehtimiesten Mauri Linterä kutsui minut neuvotteluun prameaan kattohuoneistoonsa Helsingin Kampissa. Lehtimiehet aikoi tulla ryminällä ristikkolehtibisnekseen. Kerroin tästä Iisakille ja jälleen minut asetettiin valintatilanteeseen. Kerroin Linterälle, että valitsen turvallisemman Iisakin. Linterä yritti kovasti vakuutella, että kyllähän heidän vaihtoehtonsa olisi paljon turvallisempi, Iisakki siinä ensin kaatuu. Lehtimiesten ristikkolehdet ilmestyivät muistaakseni vain vajaan vuoden, joka tapauksessa lyhyen aikaa. Niissä oli pääosin aika outoja ristikoita suomalaiseen makuun, tosin linja kuukausien varrella normalisoitui, varmastikin asiakkaiden pyynnöstä.

Perustin Sanaris Oy:n 1986 ja aloin toimittaa Iisakille ristikoita myös muutaman laatijan ja piirtäjän toteuttamana. Vähän sen jälkeen sain Iisakilta kutsun Haukiputaalle. Lehtiperhe oli myytävänä. Hinta oli aivan liian kova senaikaiseen tilanteeseen, joten lehdet menivät lopulta Kolmiokirjalle. Meitä molempia Iisakin kanssa se hieman harmitti. Iisakki oli kovasti suunnitellut minusta lehtiensä jatkajaa, mutta Sanaris Oy:n perustaminen oli tullut hänelle ikävänä yllätyksenä. Olisi pitänyt puhua aiemmin tulevaisuudesta, mutta tällä oli nyt mentävä, minusta oli tuleva ristikkolehtien kustantaja vasta 25 vuotta myöhemmin.

Yhteistyöni Iisakin kanssa oli ollut tiivistä monessa suhteessa ja Kolmiokirja ei nähnyt tuolloin sitä ihan samanlaisena. He halusivat poistaa tiettyjä etuuksiani tai firmani etuuksia, johon en voinut suostua ja näin tiemme erkanivat 1992 syksyllä. Muistan tuon puhelun päätteeksi tuulettaneeni aika lailla, sillä vapaus tuntui hyvältä, firmani varsinainen tulonlähde olivat sanoma- ja aikakauslehtijulkaisut.

Ei tämä ihan helposti mennyt, sillä Sanaris Oy:n ja Kolmiokirjan välillä tuli pientä laatijavaihtoa, mutta tilanne normalisoitui aika nopeasti. En ollut ajatellut ristikkolehtiin sitoutumista, mutta vielä vuoden 1992 aikana sain kuitenkin soiton, joka johti lopulta Pelikaanien perustamiseen heinäkuussa 1993.

Olen aina yrittänyt toimia korrektisti kaikkien suhteen enkä lähtenyt esimerkiksi soittelemaan Kolmiokirjan laatijoille pyytääkseni heitä siirtymään Pelikaaneihin. Tuohon aikaan oli varsin tarkkaa, ettei rajojen yli saanut laatia. Pelikaaneihin siirtyivät kuitenkin Mirja Pihlajamäki ja Auri Saari sekä Sanaris Oy:lle muutenkin tehnyt Aulikki Nenonen sekä Sanaris Oy:n piirtäjät.

Viimeisen 20 vuoden aikana Pelikaanien ja Kolmiokirjan laatijasuhteet ovat pysyneet hyvinkin samanlaisina, ainoastaan Juha Hyvönen siirtyi älytehtävämahdollisuuksien perässä Pelikaaneista Kolmiokirjaan. Muutos tapahtui hyvässä yhteisymmärryksessä. Muuten viime vuosina on laatijoiden operointi kahden tai jopa useamman kustantamon kesken ollut vapaampaa kuin aiemmin. Tässä on hyvät ja huonot puolensa. Hyvää on se, että jos laatija ei yhden kustantajan lehdissä olisi saanut tarpeeksi töitä ansaitakseen elantonsa, hän voi tehdä ristikoita päätyönä, kun maksajia on useampia. Huonoa on se, että lehdet eivät välttämättä ole enää yhtä persoonallisia kuin aiemmin.

Tuskin tulee suurena yllätyksenä, että eräät tekijät toimivat eri leireissä myös salanimien turvin. Nämä saattavat olla suuria salaisuuksia, mutta osa niistä on myös aika laajalti tiedettyjä. Joskus saman tekijän pystyy tunnistamaan jo vilkaisun perusteella. Rikoksen vanhennuttua voin tunnustaa, että vuonna 1978 laadin jonkin aikaa Ruutukolmiolle aika simppeleitä ristikoita, jotka vaimoni toteutti. Ne julkaistiin sitten salanimellä. Iisakin parissa käytin anagramminimimerkkiä Veikko Kurila joidenkin erilaisten tehtävien yhteydessä. Iisakin ensimmäiset piilosanalaatijat M. J. Vihanti ja Maija Paavola olivat tosiasiassa Lukkaroisen veljekset Matti ja Paavo, minä tein omalla nimellä.

On ollut hauska nähdä, miten paljon kuhinaa ja kihelmöintiä aiheutti laatimani ristikon löytyminen Iisakin ristikot -lehdestä 5/2013 yli 20 vuoden tauon jälkeen. Pelikaani-ristikoiden muutosvaiheen aikana neuvottelin usein Kolmiokirjan väen kanssa. Vaikka Pelikaanien suhteen ei suoranaisen yhteistyön tielle lähdettykään, päätettiin silti pitää syntyneet hyvät välit ja harjoittaa tehtävävaihtoa pienessä määrin.

Olen luovinut ristikoiden maailmassa yli 40 vuotta ja mielestäni luonut hyvät välit kustantajiin ja tekijöihin, paria poikkeusta lukuun ottamatta. Erityisesti Sanaristikkoseura Sanaseppojen ympyröissä pyöriessä on kustantajarajat ollut helppo unohtaa kokonaan, siellä ollaan yhtä suurta perhettä. Kustantajaosapuolienkaan laajemmalle yhteistyölle ei minusta ole suurta estettä. Vaikka Suomen markkinat ovat rajalliset, täällä kilpaillaan erittäin rehellisin keinoin ja silloinhan on eniten itsestä kiinni, saako lehtiään myydyksi niin paljon, että homma kannattaa. Ja persoonallisuus kannattaa aina, kun sen tekee ratkojien ehdoilla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>