Voinette uskoa, että olen vuoden varrella tuskastunut itseeni, kun ei ole löytynyt hyvää rakoa kirjoittaa uutta blogia. Muistan muun muassa kesäkuun lopussa ajatelleeni, että puolta vuotta pitemmäksi ei väli saisi mennä. Olin kuitenkin aloittanut toisen EVVK:n laatimisen ja se vei kesällä keskittymiskyvyn aika totaalisesti.

Joulutervehdyksemme on tänä vuonna Youtube-video, jossa John Lennonin sävelin toivotetaan kaikille terveyttä ja uskotaan, että kohta vuoden pituisesta koronakurimuksesta selvitään ensi vuonna.

Mennään kuitenkin ensin alkuvuoteen. Tammikuun kohokohta itselleni oli pääsy Nightwishin tulevan levyn ennakkokuunteluun. ”Eka kerta” on aina jännittävä ja ainutlaatuinen kokemus. Hienolta kaksijakoiselta levyltä nousi heti esiin tarttuva ”How’s the heart”. Nightwishin edellinen levy ”Endless forms most beautiful” on mielestäni yhtyeen kaikkien aikojen paras levy ja tämä ei monen myöhemmän kuuntelun jälkeen jää siitä juurikaan jälkeen. Joulukuussa 2018 näin yhtyeen Hartwall Arenalla sen maailmankiertueen päätöskeikalla.

Alkuvuodesta jäi lopulta eniten mieleen naistenpäivä 8.3. Olin naisteni kanssa Johanna Förstin levynjulkkarikonsertissa Savoy-teatterissa. Aulassa pakkauduttiin tiiviisti ja katsomossa istuttiin vieri vieressä. Pian tuli uutinen, että samana päivänä Finlandia-talon konsertissa oli tullut lukuisia koronatartuntoja, mm. Ahtisaaren pariskunnalle. Aika pian tajuttiin, että kyseessä ei ole ihan tavallinen virus vaan tämä vaikuttaa elämäämme pitempäänkin, ehkä syksyyn asti. Vähänpä tiesimme.

Kun monille loput yhdeksän kuukautta tästä vuodesta on ollut eristäytymistä, tylsyyttä, työn menettämistä tai muuten vain suurien muutosten aikaa, ristikkoala pikemminkin vilkastui kuin supistui. Pelikaanien palvelunumeroon alkoi tulla enemmän soittoja. Haluttiin sekä tilauksia että vanhojen lehtien nippuja. Myös uusia paikkoja avautui ristikoille. Helsingin Sanomista saatiin vakiopaikka maanantain lehdestä (välillä keskiviikosta toinen) ja mm. Kirkko ja kaupunki otti ristikon joka toinen viikko.

Sanaris Oy:n vuotta aiemmin tapahtunut muutto uusiin tiloihin ei sinänsä menettänyt merkitystään, mutta etätyöt lisääntyivät pian. Kun täyspäiväinen taiteilijamme Heli Kärkkäinen palasi alkuvuoden sairauslomalta, hän teki töitä ensin kotoaan käsin. Heli tuli sitten eräänä keväisenä päivänä käymään toimistolla ja totesimme yksimielisesti, että Helin kannattaa turvallisuuden takia jatkaa etätöitä. Sen jälkeen hän ei ole siellä käynyt. Yhteistyö sujuu kyllä mainiosti etänä, mutta onhan se niin paljon helpompaa, kun yksityiskohdista voi koko ajan vaihtaa mielipiteitä ihan suullisesti ja saman päätteen ääressä.

Matkailu Eevan kanssa on aina ollut ykkösharrastuksiani. Syksyksi varatun matkan Apuliaan, Italian ”saappaankorkoon”, peruimme ennen juhannusta. Mökkeröstämme meren rannalla muodostui keväästä loppusyksyyn asti lempipaikkamme. Vietin Eevan kanssa siellä pitkiä jaksoja. Se oli ollut loistava laadintapaikka ennenkin, mutta työnteko niissä olosuhteissa on ollut tämän vuoden kohokohtia. Siellä syntyivät myös lähes kaikki EVVK:n laatimukset kesäkuukausien aikana. Ensin laadin erään viikon aikana 52 kuvaristikkoa, jotta Heli pääsee toteuttamaan niitä. Toisella viikolla syntyi 52 kryptoa. Muistan vieläkin, miten se työ alkoi loppua kohti hidastua. Tuntui että sanat alkavat loppua, toisin sanoen en halunnut käyttää samaa sanaa liian usein. It-miehemme Niko Ritari antoi sitten listan toistoista eikä se näyttänyt kovin pahalta. Mentiin jo elokuuta, kun laadin noin kirjan 30 piilosanaa. Sen jälkeen jäi muiden erikoistehtävien suunnittelu. Saimme kirjan jokseenkin aikataulussa painoon syyskuun alussa. Kohtahan sen käyttö alkaa ja selviää, onnistuimmeko niin hyvin kuin uskomme onnistuneemme.

Kaikki yhteisriennot peruttiin tai siirrettiin. Sanaseppojen vuosikokous helmikuussa jäi viimeiseksi ristikkoväen tapaamiseksi. Kevätristeily, Ristikko SM, Kesäpäivät, mitään näitä ei voitu järjestää. Itselleni juhlaviikoksi muodostui automatka Lappiin kahden hyvän ystävän ja kollegan kera syyskuussa. Työnteko noissa olosuhteissa oli mahtavaa. Palattuamme sillä seudulla oli myös meidän aikanamme löytynyt useita koronatapauksia, mutta me selvisimme pienellä säikähdyksellä.

Vuoden aikana uusittu yrityksemme sivusto sanaris.fi sisälsi uutuuttena mm. yksityisillekin ihmisille edullisen henkilökohtaisen ristikon, jonka pääkuvassa on sankari itse. Aluksi oli tarjolla vain synttäriristikko, mutta yleisön pyynnöstä tehtiin myös toinen, miksi tahansa henkilökohtaiseksi lahjaksi sopiva ristikko. Sitä ehdittiin jo tilata joululahjaksi. Asiakkaat ovat olleet näihin tosi tyytyväisiä.

Pelikaani-ristikoille vuosi ei lopulta ole merkinnyt suuria muutoksia. Lehdet ilmestyivät jo muotonsa löytäneinä eikä kevään pieni piikki kuitenkaan juuri lisännyt asiakasmäärää. Kiitosta sateli kyllä hyvistä tehtävistä oikein mukavasti.

Itselleni syksy on ollut hyvin työntäyteinen, sillä EVVK:n tekeminen ja sen perään tehty Lapin matka aiheuttivat sen, että pitkään aikaan ei tuntunut pääsevän hommissa niskan päälle. Juuri nyt tätä kirjoittaessa aatonaattoaamuna tuntuu, että pystyy viettämään pari päivää jouluvapaata ilman että on työt mielessä. Passeli ja Punainen ilmestyivät, Krypto Pelikaani 1 on painossa, Apu Ristikot 1 on myös painossa ja Apu Krypto 1 lähtee juuri taitettuna A-lehtiin tarkastettavaksi. Kokonaiset meillä tehtävät lehdet eivät siis nyt eräänny kovin pian. Välipäivinä pitää kuitenkin jo tehdä Ilta-Sanomien TV-lehden, viikonlopun sekä maanantain RistikkoExtran taitot ja aivan kaikki tehtävät eivät ole vielä valmiina. Tiistaina 29.1. pitää toki olla myös Uutisristikko. Pyhien jälkeen siis siirrytään taas tositoimiin. Kaikenlaisia uusia projektejakin on toki ilmassa ja vuonna 2021 jotkut ainakin valmistunevat.

Tämän loppuvuoden kruunasi kutsu toistamiseen Arto Nybergiin. Päällimmäiseksi nostettiin puolen vuosisadan mittainen laatijan urani. Ensimmäinen ristikkoni julkaistiin 20.2.1971. Mitenkähän sitä näin korona-aikana juhlistaisi? Ohjelman voi katsoa täältä: https://areena.yle.fi/1-50386702